Kuinka rakentaa toimiva tukisuunnitelma oppilaalle?

Tukisuunnitelma saa merkittävästi suuremman roolin 1.8.2025 voimaan astuvan oppimisen tuen uudistuksen myötä. Kun aiemmasta kolmiportaisesta mallista siirrytään ryhmäkohtaisen ja yksilöllisen tuen järjestelmään, tarvitaan selkeä rakenne, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan tarvitseman tuen toteutuminen.

Uudistuksessa korostuu ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, jota annetaan ensisijaisesti ryhmässä osana tavallista opetusta. Hyvin laadittu tukisuunnitelma auttaa opettajaa suunnittelemaan pedagogiset ratkaisut niin, että ne palvelevat sekä ryhmää että yksilöä. Tukisuunnitelma ei ole vain pakollinen asiakirja, vaan käytännön työväline, joka ohjaa opettajan päivittäistä työtä ja moniammatillista yhteistyötä.

Tukisuunnitelman avulla voidaan varmistaa, että oppilaan saama tuki on jatkuvaa, johdonmukaista ja tavoitteellista. Se myös selkeyttää eri toimijoiden vastuita ja tekee tuen toteutumisen seurannasta konkreettisempaa. Erityisen tärkeää on, että tukisuunnitelma rakennetaan oppilaan vahvuuksien pohjalle huomioiden mahdollinen neuromoninaisuus.

Mitkä ovat toimivan tukisuunnitelman tärkeimmät elementit?

Toimivan tukisuunnitelman kulmakivi on oppilaan vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tukisuunnitelma, joka rakentuu vahvuuksien varaan, motivoi sekä oppilasta että opettajaa ja luo pohjan myönteiselle oppimiskokemukselle. Vahvuuslähtöisyys ei tarkoita haasteiden sivuuttamista, vaan niiden käsittelyä rakentavasti.

Selkeät ja mitattavat tavoitteet ovat tukisuunnitelman toinen keskeinen elementti. Tavoitteiden tulee olla:

  • Konkreettisia ja saavutettavia

  • Aikataulutettuja

  • Mitattavissa olevia

  • Merkityksellisiä oppilaan kannalta

Tukisuunnitelman tulee sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset sekä ryhmäkohtaisista että yksilöllisistä tukitoimista. Ryhmäkohtaisia tukitoimia voivat olla esimerkiksi strukturoitu opetus, eriyttäminen ja yhteisopettajuus. Yksilöllisiä tukitoimia puolestaan ovat esimerkiksi kohdennettu tukiopetus, yksilölliset tehtävät ja apuvälineet.

Selkeä vastuunjako eri toimijoiden kesken on välttämätöntä suunnitelman onnistumiselle. Tukisuunnitelmassa tulee määritellä tarkasti, kuka vastaa mistäkin tukitoimesta ja milloin. Tämä koskee niin opettajia, erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia kuin muitakin oppilaan kanssa työskenteleviä ammattilaisia.

Säännöllinen seuranta ja arviointi varmistavat, että tukitoimet ovat vaikuttavia ja tavoitteet saavutetaan. Tukisuunnitelmaan tulee kirjata, miten ja milloin edistymistä arvioidaan ja miten suunnitelmaa tarvittaessa päivitetään.

Miten huomioit oppilaan yksilölliset tarpeet ryhmäkohtaisessa tuessa?

Ryhmäkohtaisen tuen sovittaminen oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin onnistuu joustavan eriyttämisen avulla. Opetuksen eriyttäminen voi koskea opetuksen sisältöjä, menetelmiä, materiaaleja, työtapoja, ajankäyttöä tai arvioinnin tapoja. Tärkeintä on tunnistaa, mitkä eriyttämisen keinot palvelevat parhaiten juuri kyseistä oppilasta.

Yhteisopettajuus erityisopettajan kanssa mahdollistaa monipuolisemman tuen antamisen ryhmätilanteissa. Kun luokassa on kaksi opettajaa, voidaan oppilaita ryhmitellä joustavasti osaamisen ja tuen tarpeen mukaan. Samalla erityisopettaja voi tuoda luokkaan omaa erityisosaamistaan, joka hyödyttää kaikkia oppilaita.

Konkreettisia keinoja yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ryhmäopetuksessa:

  • Tehtävien pilkkominen ja vaiheistaminen

  • Visuaaliset tukielementit opetuksessa

  • Toiminnalliset työtavat ja tauotus

  • Ennakointi ja struktuurin luominen

  • Apuvälineiden käyttö (kuten kuulosuojaimet, istuintyynyt, aikataulut)

Neuromoninaisuuden huomioiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että eri tavoin toimivat ja oppivat aivot nähdään arvokkaana osana monimuotoista ryhmää. Tukitoimet suunnitellaan siten, että ne eivät erota oppilasta muusta ryhmästä, vaan tukevat osallisuutta ja vahvistavat oppilaan myönteistä käsitystä itsestään oppijana.

Kuinka varmistaa moniammatillisen yhteistyön sujuvuus tukisuunnitelmassa?

Moniammatillisen yhteistyön sujuvuus edellyttää selkeää vastuunjakoa ja avointa kommunikaatiota. Tukisuunnitelmassa tulee määritellä jokaisen toimijan rooli ja vastuualueet niin tarkasti, että kaikki tietävät mitä heiltä odotetaan. Vastuunjako koskee myös tukitoimien dokumentointia ja tiedonsiirtoa toimijoiden välillä.

Kodin ja koulun yhteistyö on tukisuunnitelman onnistumisen kannalta keskeistä. Huoltajien osallistaminen tukisuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen vahvistaa tuen vaikuttavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllistä yhteydenpitoa, huoltajien asiantuntijuuden arvostamista ja heidän tukemistaan lapsen oppimisen edistämisessä.

Tyypillisiä yhteistyön haasteita ja ratkaisuja:

  • Aikapula: sovitaan etukäteen säännölliset tapaamisajat ja tiedonvaihdon tavat

  • Tiedonkulun ongelmat: käytetään yhteistä sähköistä alustaa tiedon jakamiseen

  • Vastuiden epäselvyys: kirjataan tukisuunnitelmaan selkeät vastuualueet

  • Eriävät näkemykset: keskitytään yhteisiin tavoitteisiin ja oppilaan etuun

Moniammatillisten palaverien tehostamiseksi kannattaa laatia selkeä agenda, valmistautua huolellisesti ja varmistaa, että kaikki oleelliset toimijat ovat paikalla. Palavereissa on tärkeää keskittyä ratkaisuihin ongelmien sijaan ja sopia konkreettisista toimenpiteistä aikatauluineen.

Oppimisen tuen uudistus edellyttää opetusalan ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja työkaluja. Oppiko Akatemia®:n Hyvinvointiopetuksen ja neuropsykiatrisen osaamisen asiantuntija -verkkokoulutus tarjoaa juuri oikeat työkalut oppimisen tuen uudistuksen tuomiin muutoksiin. Koulutuksessa keskitytään neuropsykiatriseen osaamiseen sekä hyvinvoinnin, oppimisen ja käyttäytymisen tukemiseen positiivisen psykologian keinoin. Saat käyttöösi konkreettiset menetelmät ja työkalut, joiden avulla voit rakentaa toimivia tukisuunnitelmia ja edistää oppilaiden hyvinvointia muuttuvassa oppimisympäristössä. Tutustu ja ilmoittaudu koulutukseen!

Edellinen
Edellinen

Tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin Oppikolta

Seuraava
Seuraava

Miten rakentaa yksilöllisiä tukitoimia kouluarjessa?