Miten rakentaa yksilöllisiä tukitoimia kouluarjessa?

Oppimisen tuen uudistus 1.8.2025 alkaen tuo merkittävän muutoksen, kun kolmiportaisesta tukimallista luovutaan ja siirrytään ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Aiemmin käytössä ollut jaottelu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen poistuu, ja tilalle tulee järjestelmä, jossa painotetaan ensisijaisesti ryhmässä toteutettavaa tukea.

Uudistuksen myötä tukea tarjotaan lähtökohtaisesti osana opetusryhmän toimintaa, esimerkiksi opettajan antamana tukiopetuksena tai erityisopettajan tarjoamana opetuksena muun opetuksen yhteydessä. Vasta tarvittaessa siirrytään yksilöllisempiin tukimuotoihin, kuten pienryhmä- tai erityisluokkaopetukseen.

Opettajan näkökulmasta tämä merkitsee uudenlaista pedagogista ajattelua ja vahvempaa yhteistyötä kollegoiden kanssa. Moniammatillisen tiimin rooli korostuu, kun tuen suunnittelua ja toteutusta tehdään aiempaa tiiviimmin yhteistyössä eri ammattiryhmien kesken. Yhteisopettajuuden merkitys kasvaa, kun ryhmäkohtaisia tukitoimia kehitetään ja toteutetaan arjessa.

Miten tunnistaa oppilaan yksilölliset tuen tarpeet uudistuksen jälkeen?

Oppilaan yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistaminen perustuu uudistuksen jälkeenkin varhaiseen havainnointiin ja monipuoliseen arviointiin. Keskiössä on oppilaan kokonaisvaltainen havainnointi eri oppimistilanteissa ja ympäristöissä.

Positiivisen psykologian ja vahvuuslähtöisen lähestymistavan hyödyntäminen on erityisen tärkeää tuen tarpeiden tunnistamisessa. Sen sijaan että keskityttäisiin vain haasteisiin, kartoitetaan myös oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Näiden pohjalta voidaan rakentaa motivoivia ja vaikuttavia tukitoimia.

Neuromoninaisuuden ymmärtäminen on keskeistä tuen suunnittelussa. Kun opettaja tunnistaa esimerkiksi ADHD:n, autismikirjon tai oppimisvaikeuksien tyypilliset ilmenemismuodot, hän voi paremmin ymmärtää oppilaan toimintaa ja suunnitella tarkoituksenmukaisia tukikeinoja. Tämä edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja moniammatillista yhteistyötä.

• Säännöllinen havainnointi eri oppimistilanteissa

• Oppilaan vahvuuksien kartoittaminen

• Yksilöllisten oppimistyylien tunnistaminen

• Neuromoninaisuuden ymmärtäminen

Mitä työkaluja ja menetelmiä voidaan käyttää yksilöllisten tukitoimien toteuttamisessa?

Yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseen kouluarjessa on käytettävissä monipuolisia työkaluja ja menetelmiä. Positiivisen pedagogiikan menetelmät tarjoavat konkreettisia keinoja vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen opetuksessa. Näitä ovat esimerkiksi vahvuuskortit, positiivinen palaute ja onnistumiskokemusten vahvistaminen.

Pienryhmäopetuksen ja erityisluokkaopetuksen järjestämisessä korostuu oppimisympäristön strukturointi ja yksilöllinen ohjaus. Selkeät ohjeet, visuaaliset tukielementit ja ennakoitava päivärytmi auttavat erityisesti tukea tarvitsevia oppilaita.

Neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmät soveltuvat erinomaisesti kouluympäristöön. Näitä ovat esimerkiksi:

• Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin

• Ajanhallintaa tukevat visuaaliset aikataulut

• Toiminnanohjauksen tukeminen check-listoilla

• Aistisäätelyn huomiointi oppimisympäristössä

• Selkeät toimintaohjeet ja rutiinit

Teknologiset apuvälineet, kuten digitaaliset oppimisympäristöt ja sovellukset, tarjoavat mahdollisuuksia eriyttämiseen ja yksilölliseen etenemiseen. Nämä työkalut mahdollistavat myös reaaliaikaisen palautteen ja edistymisen seurannan.

Miten toteuttaa moniammatillista yhteistyötä yksilöllisten tukitoimien suunnittelussa?

Moniammatillinen yhteistyö on yksilöllisten tukitoimien onnistumisen kulmakivi. Uudistuksen myötä yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun ryhmäkohtaisia tukimuotoja kehitetään ja toteutetaan yhteisvoimin.

Käytännössä moniammatillista yhteistyötä voidaan toteuttaa säännöllisillä tapaamisilla, joissa opettajat, erityisopettajat, koulupsykologit, kuraattorit ja terveydenhuollon ammattilaiset keskustelevat oppilaiden tuen tarpeista ja suunnittelevat tukitoimia yhdessä. Tapaamisten tavoitteena on jakaa asiantuntemusta ja luoda kokonaisvaltainen kuva oppilaan tilanteesta.

Yhteisopettajuus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tuen järjestämiseen. Kun luokanopettaja ja erityisopettaja opettavat yhdessä, voidaan eriyttämistä ja tukea toteuttaa joustavasti osana opetusryhmän toimintaa. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistä suunnitteluaikaa ja selkeää vastuunjakoa.

Eri ammattiryhmien roolit ja vastuut on tärkeää määritellä selkeästi uudistuksen jälkeisessä toimintaympäristössä. Opettajan rooli painottuu pedagogisten tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen, erityisopettaja tuo erityispedagogista osaamista, ja oppilashuollon henkilöstö tarjoaa psykososiaalista tukea ja asiantuntemusta.

Hyvinvointiopetuksen ja neuropsykiatrisen osaamisen asiantuntija -verkkokoulutuksessa syvennymme tarkemmin oppimisen tuen uudistuksen tuomiin muutoksiin ja konkreettisiin työkaluihin, joilla voit tukea oppilaiden oppimista ja hyvinvointia muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutus antaa sinulle valmiudet hyödyntää positiivisen psykologian ja neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmiä kouluarjessa.

Tule hakemaan itsellesi juuri oikeat työkalut työsi tueksi! Koulutuksessa saat käytännönläheiset menetelmät hyvinvointiopetuksen toteuttamiseen, syvällistä tietoa neuromoninaisuuden tukemisesta sekä konkreettisia työkaluja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tutustu koulutukseemme ja ilmoittaudu mukaan!