Miten opetuksessa voidaan huomioida hiljaiset lapset?

Hiljaisten lasten huomioiminen on entistä tärkeämpää oppimisen tuen uudistuksen myötä, sillä uusi malli korostaa ryhmäkohtaisia tukimuotoja aiemman kolmiportaisen järjestelmän sijaan. Elokuussa 2025 voimaan astuva uudistus painottaa tuen tarjoamista ensisijaisesti ryhmässä, mikä voi parhaimmillaan hyödyttää hiljaisia lapsia merkittävästi.

Hiljaiset lapset jäävät usein opetustilanteissa huomaamatta. He eivät välttämättä viittaa aktiivisesti, eivätkä tuo esiin tuen tarpeitaan. Vaikka hiljaisuus voi olla osa lapsen luontaista temperamenttia, se saattaa myös kertoa sosiaalisesta ahdistuksesta, ujoudesta tai neuropsykiatrisista erityispiirteistä. Uuden tukimallin ryhmälähtöinen ajattelu mahdollistaa opettajalle paremmin erilaisten oppijoiden huomioimisen ryhmän sisällä.

Ryhmäkohtainen tuki tarjoaa opettajille ja erityisopettajille mahdollisuuden työskennellä yhdessä luokassa, jolloin hiljaisemmatkin oppilaat saavat tarvitsemaansa huomiota ja tukea osana luonnollista oppimisympäristöään. Tämä vähentää myös leimautumista, kun tuki tuodaan oppilaan luo sen sijaan, että oppilas vietäisiin tuen luo.

Miten tunnistaa hiljaisen lapsen tarpeet opetustilanteissa?

Hiljaisen lapsen tarpeiden tunnistamiseksi opettajan tulee käyttää systemaattista havainnointia ja monipuolisia arviointimenetelmiä. Lapsen hiljaisuuden taustalla voi olla monia eri tekijöitä, jotka vaativat erilaisia lähestymistapoja.

Tarkkaile seuraavia merkkejä:

  • Lapsen elekieli ja ilmeet oppitunneilla – näkyykö jännittyneisyyttä, ahdistusta vai rauhallista keskittymistä?

  • Osallistuuko lapsi kirjallisiin tehtäviin aktiivisemmin kuin suullisiin?

  • Miten lapsi toimii pienryhmätilanteissa verrattuna koko luokan yhteisiin keskusteluihin?

  • Osoittaako lapsi kiinnostusta opetettavaan aiheeseen, vaikka ei osallistuisikaan aktiivisesti?

Uusi ryhmäkohtainen tukimalli mahdollistaa entistä tarkemman havainnoinnin, kun luokassa voi työskennellä useampi aikuinen. Opettaja voi myös hyödyntää erilaisia itsearviointityökaluja ja keskusteluja lapsen kanssa kahden kesken. Lapsen temperamentti, mahdolliset neuropsykiatriset erityispiirteet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet voivat kaikki vaikuttaa hiljaisuuteen eri tavoin.

On tärkeää erottaa, milloin kyse on lapsen luontaisesta temperamentista ja milloin tuen tarpeesta. Neuromoninaisuuden ymmärtäminen auttaa tunnistamaan, mikäli hiljaisuuden taustalla on esimerkiksi autismikirjon piirteitä tai aistiherkkyyksiä, jotka vaativat erityistä huomiota oppimisympäristön muokkaamisessa.

Millaisia konkreettisia menetelmiä hiljaisten lasten osallistamiseen voidaan käyttää?

Hiljaisten lasten osallistamiseen voidaan käyttää monipuolisia menetelmiä, joista keskeisimpiä ovat vaihtoehtoiset vastaustavat ja vahvuuslähtöinen opetus. Nämä menetelmät antavat hiljaisille lapsille mahdollisuuden osallistua omalla tavallaan.

Tehokkaita osallistamisen keinoja:

  • Kirjalliset vastaustavat: vastauslaput, digitaaliset vastaustyökalut, piirtäminen

  • Porrastettu osallistuminen: ensin parille, sitten pienryhmälle ja vasta lopuksi koko luokalle

  • Ennakkovaroitus: kerro oppilaalle etukäteen, milloin häneltä kysytään

  • Vahvuuslähtöiset tehtävät: anna lapsen hyödyntää omia vahvuuksiaan osallistumisessa

  • Vaihtoehtoiset ilmaisutavat: draama, taide, digitaaliset esitykset

Uuden oppimisen tuen mallin myötä ryhmäkohtaiset tukimuodot antavat opettajalle enemmän vapauksia järjestää opetus niin, että se palvelee kaikkia oppijoita. Pienryhmätoiminta on erityisen hyödyllistä hiljaisille lapsille, sillä se tarjoaa turvallisemman ympäristön ilmaista ajatuksia. Yhteistoiminnallisissa työtavoissa on tärkeää määritellä selkeät roolit, jotta myös hiljaisemmat oppilaat saavat oman äänensä kuuluviin.

Vahvuuslähtöinen opetus on yksi toimivimmista lähestymistavoista. Kun opettaja tunnistaa hiljaisen lapsen vahvuudet ja hyödyntää niitä opetuksessa, lapsen itseluottamus kasvaa ja osallistuminen helpottuu. Neuromoninaisuuden huomiointi tarkoittaa myös sitä, että erilaisia osallistumisen tapoja arvostetaan tasavertaisesti.

Miten uusi oppimisen tuen malli tukee hiljaisia lapsia käytännössä?

Uusi oppimisen tuen malli tukee hiljaisia lapsia erityisesti yhteisopettajuuden ja joustavien ryhmittelyjen kautta. Elokuussa 2025 voimaan astuva uudistus korostaa ryhmäkohtaista tukea, jossa oppilaalle tarjotaan tukea ensisijaisesti osana omaa opetusryhmäänsä.

Keskeisiä hyötyjä hiljaisille lapsille ovat:

  • Useamman aikuisen läsnäolo luokassa mahdollistaa yksilöllisemmän huomioimisen

  • Eriyttäminen onnistuu paremmin, kun tuki tuodaan oppilaan luokse

  • Moniammatillinen yhteistyö tuo laajempaa osaamista oppilaan tukemiseen

  • Joustavat opetusryhmät mahdollistavat oppimisen eri kokoisissa ryhmissä

  • Siirtyminen yksilölliseen tukeen tapahtuu saumattomammin, jos ryhmäkohtainen tuki ei riitä

Yhteisopettajuus on uuden mallin keskeinen elementti, joka hyödyttää erityisesti hiljaisia oppilaita. Kun luokassa toimii samanaikaisesti esimerkiksi luokanopettaja ja erityisopettaja, voidaan paremmin huomioida erilaisia oppijoita. Tämä mahdollistaa myös tehokkaamman havainnoinnin ja varhaisen puuttumisen, sillä useampi silmäpari näkee enemmän.

Opettaja voi hyödyntää uuden järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia suunnittelemalla opetusta yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa. Hiljaisille oppilaille voidaan luoda yksilöllisiä osallistumisen tapoja ryhmän sisällä, ja tarvittaessa tarjota intensiivisempää tukea pienryhmässä tai yksilöllisesti.

Hyvinvointiopetuksen ja neuropsykiatrisen osaamisen asiantuntija -verkkokoulutuksemme tarjoaa opettajille juuri oikeat työkalut hiljaisten lasten tukemiseen oppimisen tuen uudistuksen kontekstissa. Koulutuksessa käsitellään neuromoninaisuuden ymmärtämistä, vahvuuslähtöistä opetusta ja hyvinvointitaitojen edistämistä. Koulutus soveltuu kaikille opetusalan ammattilaisille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tule hakemaan itsellesi työkalut, joiden avulla voit tukea jokaista oppilasta, myös niitä hiljaisempia! Tutustu ja ilmoittaudu mukaan!

Edellinen
Edellinen

Tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin Oppikolta

Seuraava
Seuraava

Miten oppilaiden osallisuutta voi vahvistaa?