Miten tunnistaa nepsy-piirteet koulussa?

Nepsy-piirteet ovat neurobiologisiin kehityksen erityispiirteisiin liittyviä ominaisuuksia, jotka voivat ilmetä mm. ADHD:na, autismikirjon häiriönä, Touretten oireyhtymänä tai kielellisen erityisvaikeuden muodossa. Kyse on aivojen toiminnan variaatioista, jotka vaikuttavat henkilön tapaan hahmottaa, käsitellä ja reagoida ympäristöönsä.

Noin 15-20 prosentilla oppilaista esiintyy jonkinasteisia neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Kouluympäristössä nämä piirteet voivat vaikuttaa merkittävästi oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen kouluviihtyvyyteen. Neuromoninaisuuden ymmärtäminen on tärkeää, sillä jokainen nepsy-oppilas on yksilö omine vahvuuksineen.

Varhainen tunnistaminen korostuu entisestään tulevan oppimisen tuen uudistuksen myötä. Elokuussa 2025 voimaan astuva uudistus painottaa ryhmäkohtaisia tukimuotoja aiemman kolmiportaisen tuen sijaan. Opettajien kyky tunnistaa erityispiirteitä ja räätälöidä opetusta niiden mukaan on keskeistä uudistuksen onnistumiseksi.

Mitkä ovat tyypillisimmät nepsy-piirteet kouluympäristössä?

Kouluympäristössä yleisimmin havaittavia nepsy-piirteitä ovat tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä aistisäätelyn haasteet. Nämä ilmenevät käytännössä hyvin yksilöllisesti, mutta niissä on tunnistettavia yhteisiä piirteitä.

Tarkkaavuuden haasteet näkyvät usein keskittymisvaikeuksina, helposti häiriintymisenä tai impulsiivisuutena. Oppilas saattaa vaikuttaa siltä, ettei kuuntele, hän hukkaa tavaroitaan tai jättää tehtäviä kesken. Toisaalta jotkut uppoutuvat kiinnostavaan aiheeseen niin intensiivisesti, että ajan taju katoaa.

Toiminnanohjauksen vaikeudet ilmenevät haasteina suunnitella, aloittaa ja saattaa loppuun tehtäviä. Oppilas voi kokea siirtymätilanteet vaikeiksi tai tarvita runsaasti tukea ajanhallintaan ja tehtävien jäsentämiseen.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet näkyvät vaikeutena tulkita sosiaalisia vihjeitä, ymmärtää kirjoittamattomia sääntöjä tai ylläpitää keskustelua. Oppilas saattaa toimia sosiaalisissa tilanteissa odottamattomilla tavoilla tai vetäytyä omiin oloihinsa.

Aistisäätelyn pulmat voivat ilmetä yli- tai aliherkkyyksinä äänille, valoille, kosketukselle tai muille aistimuksille. Oppilas saattaa peittää korviaan tavallisissakin tilanteissa tai hakea voimakkaita aistikokemuksia esimerkiksi liikkumalla jatkuvasti.

Miten opettaja voi erottaa nepsy-piirteet muista käyttäytymisen haasteista?

Nepsy-piirteiden erottaminen muista käyttäytymisen haasteista vaatii systemaattista havainnointia ja ymmärrystä neuropsykiatrisista erityispiirteistä. Keskeisin erottava tekijä on haasteiden neurologinen tausta – ne eivät ole tahallisia tai kasvatuksellisia, vaan liittyvät aivojen toiminnan eroihin.

Dokumentoi havaintoja järjestelmällisesti: Kirjaa ylös millaisissa tilanteissa haasteet ilmenevät, mikä niitä edeltää ja mitä niistä seuraa. Huomioi myös tilanteet, joissa oppilas toimii sujuvasti. Tämä auttaa tunnistamaan toistuvia kaavoja.

Kiinnitä huomiota piirteiden pysyvyyteen: nepsy-piirteet ovat yleensä pitkäkestoisia ja ilmenevät useissa eri ympäristöissä. Ne eroavat tilapäisistä, reaktiivisista käyttäytymisen haasteista, jotka voivat liittyä esimerkiksi elämäntilanteen muutoksiin.

Huomioi myös vahvuudet: neuropsykiatrisiin erityispiirteisiin liittyy usein erityisiä vahvuuksia, kuten intensiivinen kiinnostus tiettyihin aiheisiin, luova ajattelu tai tarkka huomiokyky yksityiskohtiin. Nämä voivat toimia vihjeenä nepsy-piirteistä.

Tulevan ryhmäkohtaisen tukimallin näkökulmasta on tärkeää oppia erottamaan, mitkä haasteet hyötyvät ryhmätason tukitoimista ja mitkä vaativat yksilöllisempiä lähestymistapoja. Havaintojen dokumentointi toimii hyvänä pohjana tukitoimien suunnittelulle.

Mitä tehdä, kun epäilet oppilaalla olevan nepsy-piirteitä?

Kun havaitset oppilaalla mahdollisia nepsy-piirteitä, ensimmäinen askel on moniammatillinen yhteistyö. Keskustele havainnoistasi koulun erityisopettajan, koulupsykologin tai muiden oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. He voivat auttaa arvioimaan tilannetta ja suunnittelemaan sopivia tukitoimia.

Ota asia puheeksi vanhempien kanssa kunnioittavasti ja ratkaisukeskeisesti. Korosta oppilaan vahvuuksia ja kerro konkreettisista havainnoistasi neutraalilla tavalla. Vältä diagnosointia tai leimaamista – kyse on tuen tarpeen tunnistamisesta.

Kokeile erilaisia tukitoimia luokkatilanteessa:

• Selkeä struktuuri ja ennakoitavuus oppitunneilla

• Visuaaliset tukikeinot ohjeiden antamisessa

• Mahdollisuus taukoihin ja liikkumiseen

• Aistikuorman säätely luokkatilassa

• Vahvuuksien huomioiminen ja hyödyntäminen

Oppimisen tuen uudistuksen myötä korostuu ryhmäkohtaisten tukikeinojen merkitys. Mieti, miten voit kehittää opetustasi niin, että se tukee neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia oppilaita osana koko ryhmää. Näin valmistat itseäsi ja oppilaitasi tulevaan muutokseen.

Kehitä jatkuvasti ammattitaitoasi nepsy-piirteiden tunnistamisessa ja tukemisessa. Hyvinvointiopetuksen ja neuropsykiatrisen osaamisen asiantuntija -verkkokoulutus tarjoaa opettajille kattavat työkalut neuromoninaisuuden tukemiseen ja positiivisen pedagogiikan hyödyntämiseen. Koulutus soveltuu kaikille koulutusasteille ja antaa konkreettisia menetelmiä niin oppilaiden kuin opettajienkin hyvinvoinnin tukemiseen. Koulutuksesta saat juuri oikeat työkalut valmistautuessasi tulevaan oppimisen tuen uudistukseen - tule mukaan!