Toimiva tukisuunnitelma on opettajan tärkein työkalu oppilaan yksilöllisen oppimisen ja kehityksen tukemisessa. Elokuussa 2025 voimaan astuva oppimisen tuen uudistus muuttaa merkittävästi tuen järjestämisen tapoja, kun kolmiportaisesta mallista siirrytään ryhmäkohtaisen ja yksilöllisen tuen kokonaisuuteen. Hyvin suunniteltu tukisuunnitelma toimii opettajan, oppilaan ja moniammatillisen yhteistyöverkoston yhteisenä työkaluna, joka huomioi oppilaan vahvuudet, asettaa selkeät tavoitteet ja määrittelee konkreettiset tukitoimet. Tukisuunnitelmaa rakentaessa on tärkeää huomioida sekä ryhmäkohtaiset että yksilölliset tukimuodot sekä varmistaa kaikkien osapuolten sitoutuminen suunnitelman toteuttamiseen. Tukisuunnitelma saa merkittävästi suuremman roolin 1.8.2025 voimaan astuvan oppimisen tuen uudistuksen myötä. Kun aiemmasta kolmiportaisesta mallista siirrytään ryhmäkohtaisen ja yksilöllisen tuen järjestelmään, tarvitaan selkeä rakenne, jolla varmistetaan jokaisen […]

Yksilöllisten tukitoimien rakentaminen kouluarjessa vaatii systemaattista lähestymistapaa ja moniammatillista yhteistyötä. Tukitoimien suunnittelussa on tärkeää tunnistaa oppilaan vahvuudet, haasteet ja yksilölliset tarpeet, joiden pohjalta räätälöidään sopivat tukimuodot. Toimiva tuki perustuu jatkuvaan arviointiin, joustavaan toteutukseen ja säännölliseen seurantaan. Oppimisen tuen uudistus tuo merkittäviä muutoksia tukitoimien järjestämiseen, mikä edellyttää opetusalan ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja yhteistyökykyä. Oppimisen tuen uudistus 1.8.2025 alkaen tuo merkittävän muutoksen, kun kolmiportaisesta tukimallista luovutaan ja siirrytään ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Aiemmin käytössä ollut jaottelu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen poistuu, ja tilalle tulee järjestelmä, jossa painotetaan ensisijaisesti ryhmässä toteutettavaa tukea. Uudistuksen myötä tukea tarjotaan lähtökohtaisesti osana opetusryhmän toimintaa, esimerkiksi opettajan antamana tukiopetuksena […]

Opettaja voi huomioida neurodiversiteetin luokassa monipuolisilla pedagogisilla ratkaisuilla, jotka tukevat erilaisia ajattelu- ja oppimistapoja. Neurodiversiteetti tarkoittaa aivojen toiminnan luonnollista vaihtelua, joka ilmenee esimerkiksi ADHD:na, autismikirjona tai oppimisvaikeuksina. Yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, oppimisympäristön muokkaaminen, monipuolisten opetusmenetelmien käyttö sekä vahvuusperustainen lähestymistapa ovat avainasemassa. Erityisen ajankohtaiseksi tämän tekee vuonna 2025 voimaan astuva oppimisen tuen uudistus, joka painottaa ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Neurodiversiteetti on käsite, joka kuvaa neurologisen kehityksen luonnollista vaihtelua ihmisten välillä. Se ei ole “häiriö” vaan aivojen toiminnan normaalia monimuotoisuutta. Arviolta 15-20% oppilaista kuuluu neurodivergenttien joukkoon, joten jokaisessa luokassa on todennäköisesti useita erilaisia neurologisia profiileja. Tulevassa oppimisen tuen uudistuksessa korostuu entistä vahvemmin neurodiversiteetin huomioiminen ryhmätasolla. […]

Vahvuuslähtöinen oppimisympäristö rakentuu oppilaiden ja opettajien vahvuuksien tunnistamiselle, arvostamiselle ja hyödyntämiselle. Se on tila, jossa jokaisen yksilölliset kyvyt ja potentiaali tulevat nähdyiksi ja pääsevät kukoistamaan. Tällaisen ympäristön luominen vaatii tietoista toimintakulttuuria, jossa vahvuuksien tunnistaminen on systemaattista ja niiden hyödyntäminen osa päivittäistä pedagogiikkaa. Erityisesti tulevassa oppimisen tuen uudistuksessa 1.8.2025 vahvuuslähtöisyys tarjoaa tehokkaan perustan ryhmäkohtaisen tuen toteuttamiselle ja oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiselle. Vahvuuslähtöinen oppimisympäristö on erityisen merkityksellinen elokuussa 2025 voimaan astuvan oppimisen tuen uudistuksen kontekstissa. Kolmiportaisesta tukimallista siirrytään järjestelmään, jossa painotetaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja yhteisöllisempää lähestymistapaa oppimisen tukemiseen. Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen luovat perustan, jonka varaan ryhmäkohtaista tukea voidaan rakentaa. Kun opettaja […]

Nepsy-lapsen tukeminen opetuksessa vaatii erityistä osaamista ja käytännön työkaluja, etenkin nyt kun oppimisen tuen uudistus astuu voimaan 1.8.2025. Neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavan lapsen tukeminen uuden mallin mukaisesti painottaa ryhmäkohtaisia tukimuotoja aiemman kolmiportaisen mallin sijaan. Tärkeintä on tunnistaa nepsy-piirteet varhain, räätälöidä tukitoimet yksilöllisesti ja toteuttaa ne johdonmukaisesti osana ryhmän toimintaa. Vahvuuslähtöinen lähestymistapa ja moniammatillinen yhteistyö muodostavat onnistuneen tuen perustan. Nepsy-lapsen tukeminen uuden oppimisen tuen mallin mukaisesti tarkoittaa siirtymistä kolmiportaisesta tuesta (yleinen, tehostettu, erityinen) kohti ryhmäkohtaista tukijärjestelmää, jossa neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia lapsia tuetaan ensisijaisesti omassa opetusryhmässään. Neuropsykiatrisilla erityispiirteillä viitataan mm. ADHD:hen, autismikirjoon, Touretten oireyhtymään ja kielellisiin erityisvaikeuksiin. Uudistus painottaa tuen toteuttamista lähiopetuksessa ja […]

Neuroepätyypillisen oppijan tukeminen vaatii opettajalta erityistä ymmärrystä ja työkaluja, jotka huomioivat erilaisia oppimisen tapoja. Opettaja voi tukea neuroepätyypillistä oppijaa monin konkreettisin keinoin: selkeällä struktuurilla, ennakoitavalla toiminnalla, visuaalisilla tukikeinoilla ja vahvuuslähtöisellä lähestymistavalla. Elokuussa 2025 voimaan astuva oppimisen tuen uudistus muuttaa tukikäytänteitä painottaen ryhmäkohtaista tukea entisen kolmiportaisen mallin sijaan. Tämä edellyttää opettajilta uudenlaista osaamista neuromoninaisuuden ymmärtämisessä ja tukikeinojen soveltamisessa ryhmäopetuksessa. Neuroepätyypillisen oppijan tukeminen lähtee oppijan yksilöllisten tarpeiden tunnistamisesta ja ymmärtämisestä. Opettajan on tärkeää nähdä neuromoninaisuus voimavarana, ei ongelmana. Tämä edellyttää tietoa erilaisista neuropsykiatrisista piirteistä kuten ADHD:sta, autismikirjosta tai oppimisvaikeuksista. Oppimisen tuen uudistuksen myötä opettajan rooli korostuu entisestään, kun kolmiportaisesta mallista siirrytään painottamaan […]

Opettajuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii itsereflektiota, uuden oppimista ja ammatillista kasvua. Erityisen ajankohtaiseksi tämän tekee oppimisen tuen uudistus, joka astuu voimaan 1.8.2025. Uudistus muuttaa opettajan työnkuvaa merkittävästi edellyttäen uudenlaisia taitoja ja lähestymistapoja. Kehittämällä osaamistasi niin pedagogisissa taidoissa, yhteistyökyvyissä kuin itsensä johtamisessa, vahvistat ammatillista identiteettiäsi ja kykyäsi vastata muuttuvan koulumaailman haasteisiin. Opettajuuden kehittäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan, sillä oppimisen tuen uudistus tulee muuttamaan koko opetusalan toimintakulttuurin. Uudistuksessa siirrytään pois tutusta kolmiportaisen tuen mallista kohti uutta järjestelmää, jossa painotetaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja moniammatillista yhteistyötä. Uudistuksen myötä opettajan rooli laajenee ja monipuolistuu. Sinun tulee hallita uudenlaisia pedagogisia lähestymistapoja ja yhteistyömalleja. […]

Oppimisen tuen uudistus tulee voimaan 1.8.2025, ja se tuo merkittäviä muutoksia tuen järjestämiseen esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Uudistuksen myötä kolmiportaisesta tukimallista luovutaan ja siirrytään ryhmä- ja oppilaskohtaisiin tukimuotoihin. Opetusalan ammattilaisille on tarjolla monipuolisia koulutuksia, jotka auttavat valmistautumaan muutokseen, ymmärtämään uusia käytäntöjä ja soveltamaan niitä tehokkaasti arjen opetustyössä. Seuraavassa tarkastelemme, millaisia koulutusmahdollisuuksia on saatavilla oppimisen tuen uudistuksen tueksi. Oppimisen tuen uudistus merkitsee siirtymistä pois kolmiportaisesta tukimallista (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) kohti joustavampaa järjestelmää, jossa tukea annetaan ensisijaisesti ryhmäkohtaisena. Eduskunnan joulukuussa 2024 hyväksymät lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2025, ja niiden tavoitteena on selkeyttää tukimuotoja sekä yhtenäistää tuen jatkumoa esiopetuksesta toiselle asteelle. Esi- […]

Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulutyötä merkittävästi 1.8.2025 alkaen, kun nykyinen kolmiportainen tukimalli poistuu käytöstä. Uudistuksen myötä oppimisen tuki jaetaan ryhmäkohtaiseen ja oppilaskohtaiseen tukeen. Tämä muutos koskee esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää tukimuotoja, yhtenäistää tuen jatkumoa eri koulutusasteiden välillä ja painottaa varhaista, oikea-aikaista tukea. Koulujen henkilökunnan työ muuttuu, kun tuen järjestämisen periaatteet, arviointi ja päätöksenteko uudistuvat. Oppimisen tuen järjestelmä uudistuu, koska nykyinen kolmiportainen tukimalli (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) halutaan korvata selkeämmällä ja yhtenäisemmällä järjestelmällä. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2024 uudet oppimisen tukea koskevat lait, jotka astuvat voimaan 1.8.2025. Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet ovat: Tukimuotojen ja tukitoimien selkeyttäminen ja yhtenäistäminen […]